Suomen Herppiharrastajat ry toteuttaa kasvattajasertifiointiohjelman herppiharrastajille.
Sertifioinnilla pyritään edistämään eettistä matelijoiden ja muiden terraariossa
pidettävien lajien kasvatusta sekä
parantamaan yhdistyksen ja kasvattajien välistä yhteistyötä.
SHH ry:n valitsema kasvattajatoimikunta toimii yhdistyksen tiedonvälittäjänä kasvattajia koskevissa
asioissa. Kasvattajatoimikuntaan kuuluvat kaudella 2015-2016 Marjo Suvanto, Markus Mäkinen sekä Taru Putkuri.
Asuu Tampereella Atalassa keskellä eläintarhaa mihin kuuluu koira, kolme kissaa, papukaija, pari käärmettä, agakonna ja hirveä läjä selkärangattomia. Hurahtanut herppien ihmeelliseen maailmaan n.10v sitten silloisen tyttöystävän toimesta. Leipätyökseen on lemmikkikaupan myyjä.
Kuka Mats on? Hän on sopivasti lihava mies parhaissa reisissään. Hän asuu Suomen Helsingissä kolmen kissan, noin sadan sammakon ja yhden avovaimon kanssa. Parhaiten hänet tunnistaa merirosvomaisesta naurusta joka yleensä raikaa mahdollisimman sopimattomalla hetkellä, pitkästä (usein harjaamattomasta) fledasta sekä äärimäisissä oloissa kultivoituneesta huumorintajusta.
Harras matsinbongaaja löytää hänet silloin tällöin herppi-netistä, vuosittain lemmikkimessuilta, Parhaiten ehkä kuitenkin Facebookin nuolimyrkkyryhmän, tai Suomen Dendrobatidae Yhdistyksen sivujen kautta. Myös Motörheadin, Leonard Cohenin tai Nine Inch Nailsin keikka voi mahdollistaa matsin seuraamista luonnollisessa elinympäristössään.
Harrastuksesta lyhyesti: Vuonna 2006 hankin ensimmäisen matelijan, viljakäärmeen. Vuonna 2007 viljakäärmeitä oli jo neljä ja ensimmäinen viljakäärmepoikue kuoriutui tuolloin. Samana vuonna hankin myös ensimmäisen tarantulan, joka oli Brachypelma klaasi. Vuonna 2008 harrastus laajeni myös muihin herppeihin (sarvisammakko, leopardigekko, Morelia s. cheynei, hiekkaboa..) ja viljakäärmeiden kasvatuksesta tuli suunnitelmallista. Vuosien varrella eri herppilajeja on ollut useita, mutta elämäntilanteiden vaihduttua kokoelma on supistunut melko pieneksi. Tällä hetkellä viljakäärmeiden lisäksi kotoa löytyy Morelia s. cheynei (tullut 2008), Morelia viridis (2010), Uromastyx ornata (2011), harjasgekko (2009) ja Lampropeltis alterna (2015).
Valitettavan monet matelijalajit ovat luonnossa uhanalaisia ja lajien menestymisen mahdollisuuksia luonnossa heikentää omalta osaltaan salakuljetus. Lainsäädäntömme suojelee lajien luonnon varaisia kantoja CITES-lainsäädännön avulla. Nämä säädökset tuovat tiettyjä vaatimuksia myös uhanlaisten lajien kauppaan Suomessa.
Jos myyjällä ei ole tarjota kaupantekohetkellä papereita, etenkin uhanalaisten lajien kohdalla on suuri riski, että eläin on salakuljetettu, laittomasti kasvatettu tai luonnosta pyydetty. Vaikka itse eläimen alkuperään ei liittyisikään laittomuuksia, voi sen välittänyt taho kuitenkin toimia jossain tilanteessa lain vastaisesti, mikäli alkuperätodistusta ei anneta eläimen mukana.
Jared toimii herppi.net sivuston teknisenä ylläpitäjänä sekä Suomen herppiharrastajat ry:n varapuheenjohtajana. Hän on kasvattanut Leopardigekkoja vuodesta 2008 alkaen.
Useat lajit ovat tavalla tai toisella suojeltuja EU:n alueella sekä EU:n omien lajilistojen pohjalta tai kansainvälisten CITES-säädösten pohjalta. Alla olevasta listasta käy kuitenkin ilmi, että EU:n asetukset ovat paikoitellen tiukemmat kuin kansainväliset CITES -säädökset.
Kesä on oivaa aikaa kerätä ravinteikkaita kasveja maakilpikonnien ravinnoksi suoraan luonnosta tai omalta pihamaalta. Olemme koonneet yhteen listaan maakilpikonnille (ja muille kasvissyöjille) sopivia luonnon ja puutarhan kasveja.
Jared toimii herppi.net sivuston teknisenä ylläpitäjänä sekä Suomen herppiharrastajat ry:n varapuheenjohtajana. Hän on kasvattanut Leopardigekkoja vuodesta 2008 alkaen.
Suomen Herppiharrastajat ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin aiemmin tänään ja kokouksessa päätettiin yhdistyksen hallitus sekä toimintasuunnitelma.
Hallitus kaudelle 2015 - 2016 Hanna Forsström puheenjohtaja sekä rahastonhoitaja Jared Mäenpää varapuheenjohtaja Anita Heinonen Saana Senbom jäsensihteeri Janne Lehväkari varajäsen
Jäsenmaksut kaudelle 2015 - 2016
Varsinaiset jäsenet
Jäsenmaksu 25€ ja perheenjäsenen jäsenmaksu 15€ (kalenterivuosi)
Muut jäsenyydet (ei äänioikeutta)
Toiveiden mukaan tuotiin uutuutena lapsijäsenyys joka on 10€ / kalenterivuosi tai jos vanhemmat ovat yhdistyksen varsinaisia jäseniä on lapsijäsenyys tällöin ilmainen.
Kannatusjäsenyyteen tuli muutoksia siten, että uusi kannatusjäsen maksu on vähintään 10€ ja mikäli haluaa erityisesti tukea yhdistyksen toimintaa voi kannatusjäsenmaksun maksaa suuremmalla summalla. Pidämme listaa erityisesti yhdistystä tukevista jäsenistä tällä sivustolla.
Nykyinen kasvattajajäsenyys päättyy kasvattajasertifikaatin myötä, joten tästä tiedotetaan lähiviikkojen aikana tarkemmin.
Kaudelle 2015 - 2016 suunnitellut tärkeimmät asiat
Panostetaan erilaisiin tapahtumiin ja pyritään aktivoitumaan myös erilasten tapaamisten osalla
Kasvattajatoimikunnan kasvattajasertifikaatin toimintamalli hyväksyttiin ja kasvattajatoimikunta alkaa työstämään käytännön toimintaa julkaistavaan malliin. "Sertifioinnilla pyritään edistämään eettistä matelijoiden ja muiden terraariossa pidettävien lajien kasvatusta"
Julkaisuihin on jonossa artikkeleita ja hoito-ohjeita sekä lajiesittelyitä, joiden julkaisemisen Kaisa Tarvainen ottaa harteilleen Jared Mäenpää avustuksella