Herppien ulkoiluttaminen

Kesä on avattu!

Ovien avautuessa parvekkeille ja terasseille terraarioiden pakovarmuuden tärkeys korostuu entisestään; valon määrä ja huoneiden kohoava yleislämpötila lisäävät useissa lajeissa aktiivisuutta. Ovellisissa terraarioissa on oltava lukko ja päältä avoimet terraariot on varmistettava niin, ettei lemmikki pääse niistä pois omin luvin.

Yleisimmät Suomessa lemmikkinä pidettävät kuristajakäärmeet, viljakäärmeistä isompiin kuningasboiin, ovat hämärä- ja yöaktiivisia lajeja, joille ulkoilu on ennemmin stressin kuin ilon aihe. Lemmikkinä pidettävät liskot ovat vikkeliä, eivätkä sovellu minkäänlaisiin valjaisiin kytkettäviksi. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että Suomen sää – kesälläkään, ei vastaa useimpien lajien luonnonmukaisia olosuhteita. Esimerkiksi vaihtelevat lämpötilat ja pihamaan eläimelle vieraat bakteerikannat saattavat altistaa ikäville sairauksille.

Kilpikonnien ulkoilutus on lajista riippuen jopa suositeltavaa. Yleisimmät lemmikkinä pidettävät maakilpikonnalajit, kuten nelivarvaskilpikonna sekä kreikankilpikonna, hyötyvät auringon UV säteilystä, lämmöstä ja maan antimista. Kilpikonnienkin ulkoilulle kuitenkin on muutamia, tärkeitä ohjenuoria;

Älä vie kilpikonnaa ulos liian aikaisin, odota, että maa lämpeää. Vaikka ulkona olisikin jo yli 15 astetta, maa voi olla huomattavasti kylmempi tai pintaa syvempää jäässä.

Älä ikinä jätä kilpikonnaa vapaaksi pihamaalla ilman valvontaa. Kilpikonna osaa olla halutessaan yllättävän nopea ja kykenee maastoutumaan ympäristöönsä.

Paras ulkoilupaikka kilpikonnalle on erityisesti ulkoilua varten rakennettu aitaus. Aitaukseksi ei riitä pelkkä kanin ulkohäkin tapainen ratkaisu, jossa on vain seinät ja katto; myös aitauksen pohja on suuniteltava tarkoin. Aitauksen kattavan alueen alle on rakennettava kilpikonnan pakomatkan estävä pohja, joka voi olla esimerkiksi kiveä tai verkkoa.

Myös suokilpikonnien ulkoilutus näille rakennetuissa omissa piha-lammissa on mahdollista. Näidenkin ympärillä oleva maapohja on hyvä varmistaa ja lammen ylle asentaa verkkokatto.
Älä koskaan vapauta kilpikonnaa luonnonvesistöön.

Hyvää ja antoisaa kesää kaikille!
Suomen Herppiharrastajat ry

teksti: Johanna Uski

Vieraslaki ja sen vaikutus herppiharrastukseen

EU:n lainsäädännön mukainen vieraslajilaki astui voimaan tämän vuoden alusta. Laki määrittelee listan eläimiä ja kasveja, jotka ovat kiellettyjä Suomessa. Tälle listalle kuuluu mm. yleisesti lemmikkinä pidetty punakorvakilpikonna.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) ja siihen liittyvä unionin luettelo on astunut voimaan 3.8 2016. Laki pohjautuu EU:n vieraslajiasetukseen, jossa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsenvaltiot pyrkivät estämään haitallisten vieraslajien tuonnin EU:n alueelle ja niiden leviämisen täällä.

Meille harrastajille, lemmikin omistajille ja eläinkaupan pitäjille tämä tarkoittaa sitä että listalla olevia lajeja, kuten esimerkiksi punakorvakilpikonnaa (Trachmys scripta), ei saa myydä tai maahantuoda.

Lue lisää

Yhdistyksen vastine SEY:lle 16.5.2020

Suomen Herppiharrastajat ry:n vastine 15.5.2020 julkaistuun Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (SEY) ylläpitämän Eläinten ystävä – verkkolehden artikkeliin ”Eksotiikkaa eläintoreilta? Eläintauteja ja uusia infektiotauteja levittäviä markkinapaikkoja löytyy yllättävän läheltä”.

Artikkelissa verrataan Kiinan villieläintoreja, joissa myydään luonnosta pyydettyjä eläviä ja kuolleita ns. eksoottisia eläimiä syötäväksi sekä lääkinnällisiin tarkoituksiin, Euroopassa pidettäviin ja kolmen kuukauden välein yhden päivän kestäviin matelijamessuihin, joihin pääsääntöisesti matelijakasvattajat ja -harrastajat kerääntyvät ympäri Euroopan myymään omia kasvattejaan, ostamaan uusia eläimiä toisilta kasvattajilta sekä tapaamaan muita harrastajia. On päivänselvä asia, että näitä kahta asiaa ei pidä eikä voi verrata keskenään kuten SEY artikkelissaan tekee.

On täysin totta, että myös Eurooppaan kuljetetaan luonnosta pyydettyjä eksoottisia eläimiä ja etenkin olosuhteiden valvonta on heikkoa, koska eläinten maahantuontia ja kauppaa valvotaan lähinnä CITES-lainsäädännön näkökulmasta. Mutta villieläinmarkkinoilla ei ole mitään tekemistä tavallisen suomalaisen eksoottisen eläimen omistajan kanssa. Villieläinmarkkinoiden rinnastaminen Suomessa tai edes Euroopassa tapahtuvaan matelijoiden, sammakkoeläinten ja selkärangattomien harrastamiseen luo täysin vääränlaisen kuvan harrastuksesta, koska valtaosa harrastettavista eläinlajeista on elänyt lemmikkinä jo monta sukupolvea. Esimerkiksi useita käärme- ja liskolajeja on kasvatettu lemmikiksi jo vuosikymmeniä (mm. viljakäärmeettä 1970-luvulta lähtien), joten eksoottisten zoonoosien tarttuminen ihmisiin tällaisten eläinten kautta on todella kaukaa haettua.

Kuten SEY artikkelissaan kirjoittaa, esimerkiksi Saksan Hammissa pidettäviltä Terraristika-messuilta voi periaatteessa kuka tahansa ostaa mitä tahansa, eikä järjestäjät pysty valvomaan kaikkien messuille tuotavien eläinten kuntoa tai papereiden oikeellisuutta, mutta tästä syystä ostajan tuleekin olla se valveutunut osapuoli. Suomen Herppiharrastajat ry:lla oli jo vuonna 2015 teemana ostajan tiedostamiseen panostava teema ”Älä osta paperitonta matelijaa – tiedä eläimen alkuperä!” ja yhdistys suosittelee aina valitsemaan lemmikiksi kasvatetun eläimen luonnosta pyydetyn sijaan sekä vaatimaan eläimelle tarvittavat dokumentit kuten kasvatustodistuksen, kauppakirjan ja tarvittaessa CITES/EU-todistuksen. Valveutunut harrastaja ei tue laitonta eläinkauppaa tai ns. villieläinmarkkinoita.

SEY kirjoittaa, että pidemmän aikavälin ratkaisu voisi olla ns. positiivilista, joka sallii ainoastaan tiettyjen eläinlajien kasvatuksen ja kaupan. SHH ry on ehdottomasti eri mieltä, koska ei näe, että matelijat, sammakkoeläimet ja selkärangattomat ovat lemmikkieläiminä yhtään sen todennäköisempiä zoonoosien levittäjiä kuin lemmikkinisäkkäätkään. Yhdistys vastustaakin myös tästä näkökulmasta SEY:n ajamaa positiivilistan kirjaamista tulevaan eläinsuojelulakiin. Matelijat, sammakkoeläimet ja selkärangattomat ovat erinomaisia ja suosittuja lemmikkejä, josta kertoo esimerkiksi se, että Suomessa on tälläkin hetkellä lemmikkinä vähintään 314 erilaista lajia matelijoita ja sammakkoeläimiä sekä yli 200 eri lajia selkärangattomia.

Suomen Herppiharrastajat ry kokee todella pöyristyttävänä, että Suomen eläinsuojeluyhdistys käyttää vallitsevaa tilannetta ja pandemiaa oman agendansa eli positiivilistan ajamiseen. Suomalaisten omistamat matelijat, sammakkoeläimet ja selkärangattomat tai niiden harrastaminen ylipäätään eivät ole potentiaalinen uhka zoonoosien leviämiselle.

Suomen Herppiharrastajat ry
16.5.2020

Kevään tapahtumat 2019

Suomen Herppiharrastajat ry esittäytyy tämän kevään aikana kahdessa messutapahtumassa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Messuilla on nähtävillä erilaisia matelijoita ja selkärangattomia. Voit myös liittyä jäseneksi sekä pääset tekemään herppiaiheisia ostoksia.

Tervetuloa osastollemme!

Terveisin
SHH ry:n messutiimi,
Mirva, Jenna, Johanna, Mette ja Riina

Suomen Herppiharrastajat ry:n vuosi 2018

Vuosi 2018 on ollut muutosten vuosi. Suomen Herppiharrastajat ry:n logo muuttui, kotisivut muuttuivat, Facebook-sivujen nimi muuttui Herppi.netistä Suomen Herppiharrastajat ry:ksi ja yli 15 vuotta käytössä ollut herppi.net-keskustelufoorumin oli tarkoitus kadota bittiavaruuteen vuoden loppuun mennessä. Pitkäaikaisen tiedon lähteen ja keskustelualueen kohtalo oli jo päätetty kesällä vuosikokouksessa yksimielisesti ja ajatuksena oli sulkea keskustelupalsta useamman vuoden erittäin vähäisen käytön vuoksi, mutta lokakuussa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat.

Syy keskustelupalstan poistamiselle oli yksinkertaisesti käytön vähäisyys; 2000-luvun kulta-aikoina foorumille tuli satoja viestejä päivässä, mutta somen yleistymisen myötä määrä on romahtanut merkittävästi eikä nykyään välttämättä päivässä tule yhtäkään viestiä koko keskustelupalstalle. Lisäksi yksi syy varmasti foorumeiden kuolonkamppailuille on se, etteivät keskustelupalstat ole oikein mobiiliystävällisiä eli nykyiseen app-kulttuuriin sopivia.

Syksyn aikana kuitenkin virisi keskustelu aiemmin kotisivujamme ylläpitäneen Beyond Creativen Jaredin kanssa foorumin tulevaisuudesta ja Jaredin ehdotuksesta päätimme, että foorumin tietokanta siirretään uudelle alustalle TapaTalkiin, joka myös mahdollistaa foorumin käytön mobiili-appina. Herppi.netin foorumi tulee siis olemaan lähitulevaisuudessa jälleen harrastajien käytössä SHH ry:n ja Beyond Creativen yhteistyöllä.

Foorumin hiljaiselon sijaan keskustelualueen kauppatori on ollut melko aktiivisella käytöllä, joten yhdistys päätti vastata tähän kysyntään ja on luomassa uutta helppokäyttöistä myyntipalstaa kotisivuille. Myyntipalstan aukeamisesta tiedoitetaan erikseen yhdistyksen Facebook-sivuilla.

Myös kotisivut olivat siis uudistuksen alla ja uuden ilmeen lisäksi sivuille on vihdoinkin alettu keräämään päivitettyjä hoito-ohjeita yleisimmistä lemmikkinä pidettävistä matelijoista, sammakkoeläimistä ja selkärangattomista. Kun matelijaharrastus laajenee ja eläimistä opitaan koko ajan lisää, myös niitä koskevat hoito-ohjeet päivittyvät nopeaa tahtia, joten 2000-luvun alkupuolella tehdyt hoito-ohjeet ovat auttamattomasti vanhentuneita.  Haluamme siis tarjota harrastajille päivitettyä tietoa suomen kielellä. Ehdotuksia listasta puuttuvien lajien hoito-ohjeista voi tarjota julkaistavaksi sähköpostilla shh(at)herppi.net.

Internetissä tapahtuneiden muutosten lisäksi pieniä uudistuksia tapahtui myös yhdistyksen ytimessä. Näinä aikoina kun uuteen eläinsuojelulakiin on kaavailtu positiivilistaa eksoottisista eläimistä, on yhdistyksen aktiivisuus ja asiantuntijuus ensisijaisen tärkeää. Sen vuoksi olemme erittäin iloisia, että saimme hallitukseen mukaan pitkän linjan ”myrkkyharrastajan”* Christian Moisanderin. Christian valittiin samalla yhdistyksen myrkkyvastaavaksi*, eli hän edustaa yhdistyksessämme myrkyllisten eläinten vastuullista harrastamista ja on tarvittaessa käytettävissä ongelmatilanteissa.

Ja viime vuosien tapaan, tänäkin vuonna Suomen Herppiharrastajat ry on ollut näkyvästi esille erilaisilla messuilla ympäri Suomen. Huhtikuussa yhdistys edusti Helsingin Eläinystäväni-messuilla, syyskuun alussa taas oli vuorossa ihan uudet Lemmikki Tampere 18 – messut ja syyskuun loppupuolella järjestettiin jälleen Hyvinkäällä Suomen tällä hetkellä ainoat matelijamessut. Jotta messuilut sujuisivat mahdollisimman jouhevasti jatkossakin, niin tänä vuonna päätimme perustaa yhdistykselle oman messutiimin, jota vetää yhdistyksen varapuheenjohtaja Mirva Vuotovesi. Messutiimin tarkoituksena on vastata yhdistyksen messuosastoista eri tapahtumissa, sekä hoitaa yhdistyksen myyntituotteita. Tämän vuoden näyttöjen perusteella voidaan todeta, että messutiimille todellakin oli tarvetta ja tiimi toimi loistavasti!

Paljon on siis tapahtunut, mutta töitäkin saa vielä tehdä, etenkin yhteiskunnallisten vaikuttamisen lomassa. Mutta näistä lisää aikanaan.

Marjo Suvanto
puheenjohtaja, Suomen Herppiharrastajat ry

*Myrkky-sanaa käytetään kuvaamaan myrkyllisiä eläimiä, kuten myrkkykäärmeitä, skorpioneja ja tarantulia.

Minilajiesittelyt


Tieteellinen nimi: Testudo horsfieldii
Yleisnimi: Nelivarvaskilpikonna
CITES / EU-liite: CITES II, EU B-liite, tarvitsee alkuperätodistuksen
Levinneisyys: Kaspianmeren etelä- ja itäpuolelta Länsi-Kiinaan asti
Elinympäristö: Aavikot ja arot, hiekkaiset ja saviset alueet
Koko täysikasvuisena: Naaraat 15-25 cm ja painoa kilon molemmin puolin. Koiraat hieman pienempiä.
Aktiivisuus: Päiväaktiivinen
Ravinto: Kasvissyöjä, pääasiassa heiniä ja muita ruohokasveja. Kun luonnosta ei ole saatavilla ruokaa voi ruokavaliota täyttää PAT-pelleteillä, yrteillä ja tummilla salaateilla.
Terraario: Vaatii laajan pinta-alan, sillä laiduntavana eläimenä liikkuu paljon. Kahden neliön pinta-ala olisi suositus vähintään aikuisille yksilöille. Pohjamateriaalina hiekan, turpeen ja saven seosta. Tarvitsee kaivelualueen toteuttaakseen luontaista kaivuutarvetta, lämmittelypaikan jossa lämpöä 35-40 astetta, sekä aavikkolajeille suunnitellun UVB-valaistuksen.
Erityishuomioitavaa: Ruokavaliolla on suuri merkitys terveen kasvun kanssa. Erittäin pitkäikäisiä. Pohjapinta-alan tarve on suuri. Kesäisin ulkoasuttaminen olisi toivottavaa. Vaatii talvisin horrostamisen.


Tieteellinen nimi: Chamaeleo calyptratus
Yleisnimi: Jemeninkameleontti
CITES / EU-liite: CITES II, EU B-liite, tarvitsee alkuperätodistuksen
Levinneisyys: Jemen, Saudi-Arabia
Elinympäristö: Vuoristot, laaksot ja tasangot. Elää puissa.
Koko täysikasvuisena: 30-45 cm, naarat pienempiä kuin koiraat
Aktiivisuus: Päiväaktiivinen
Ravinto: Sekasyöjä; hyönteiset, kasvit sekä hedelmät
Terraario: Vaatii korkeutta, mahdollisimman vähän heijastavia pintoja, hyvän ilmastoinnin. Tarvitsee UVB-valaistuksen. Nesteyttäminen terraariota sumuttamalla. Lämpöä 25-32 astetta. Toiset eivät suosittele naaraille erillistä lämmitystä ollenkaan.
Erityishuomioitavaa: Herkkiä vitamiinien ja kalkin puutoksille sekä yliannostuksille. Naaraat munivat myös ilman koirasta usein isoja määriä, mikä voi koitua ongelmaksi.


Tieteellinen nimi: Eublepharis macularius
Yleisnimi: Leopardigekko
CITES / EU-liite: Ei kuulu Cites-lajeihin eikä EU-liitteisiin
Levinneisyys: Pakistan, eteläinen Afganistan, Intian pohjoisosat ja osa Irania.
Elinympäristö: Kivikkoiset puoliaavikot
Koko täysikasvuisena: 20-25cm
Aktiivisuus: Hämäräaktiivinen, mutta liikkuu päivisinkin.
Ravinto: Hyönteissyöjä
Terraario: Laji on melko aktiivinen, joten yksi gekko vaatii esimerkiksi 80x40x40cm tai 60x60x40cm kokoisen terraarion. Useampi yksilö tarvitsee suuremman terraarion. Terraariossa pidetään wetboksia eli kosteaa piiloa. Lämmittelypaikalla 35-40 astetta, yleislämpötila huoneenlämpö. Ei tarvitse UV-valoa.
Erityishuomioitavaa: Leopardigekoille helpoin pohjamateriaali on muovimatto tai kivilaatat, sillä gekot saattavat syödä hiekkaa. Kahta koirasta ei tule asuttaa samassa terraariossa.


Kansallinen vieraslajistrategia – kannanotto

Suomen Herppiharrastajat ry on ottanut kantaa kansalliseen vieraslajistrategiaan vieraslajien potentiaalisesta vaarallisuudesta Suomen kansalaisille.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa sanotaan, ”strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille”. Strategian mukaisesti nämä esitetyt toimet tulisi kohdistaa haitallisiin vieraslajeihin, jotka uhkaavat Suomen luontoa ja siellä levitessään aiheuttavat haittaa (Kansallinen vieraslajistrategia, http://vieraslajit.fi/fi/node/27)

Lue lisää

Älä osta paperitonta matelijaa – tiedä eläimen alkuperä!

Suomen Herppiharrastajat ry on valinnut vuodelle 2015 tärkeän teeman:
Älä osta paperitonta matelijaa – tiedä eläimen alkuperä!
Teemavuoden avulla haluamme tuoda esille sekä ostajan että myyjän vastuuta eläinkaupassa.

Kun eläimelle annetaan kaupantekohetkellä mukaan alkuperätodistus, se antaa ostajalle varmuuden eläimen alkuperästä ja iästä. Se osoittaa myös, että myyjä on asiantunteva kauppakumppani, joka tietää mitä myy ja jota kiinnostaa mistä hänen myymänsä eläimet ovat alun perin tulleet. Alkuperätodistuksesta tai viranomaistodistuksista voidaan vielä myöhemminkin tarvittaessa tarkistaa eläimen tarkka lajimääritelmä, alkuperä ja ikä.

Lue lisää