Parta-agama

Hoito-ohjeet parta-agamalle (bearded dragon, Pogona vitticeps). Ohjeet pätevät myös kääpiöparta-agamiin (Pogona henrylawson) Parta-agama on kotoisin Australian itä- ja keskiosista. Se elää aroilla ja puoliaavikoilla. Elinympäristö on luonnossa kuiva, joten terraariokin tulee luoda sellaiseksi. Parta-agamat kuuluvat suosituimpiin lemmikkiliskoihin Suomessa ja maailmallakin se on ehdoton ykkössuosikki. Laji on helppohoitoinen, joka sopii aloittelevalle harrastajalle, lajista on iloa ja... Continue Reading →

Piikkihäntäagaman ruokavalio

Piikkihäntäagamien ruokavalio Suomennoksen pohjana Jer Kosonic / Urowiki Food List / Uromastyx Club Määritelmät Ruokavalion koostumus Huomioon otettavat kasvien kemialliset ainesosat Päivittäiset Kurpitsat Säännölliset Satunnaiset Kukat Luonnonvaraiset kasvit Paprikat ja melonit Hedelmät ja marjat Siemenet Mitä ei tule syöttää Pakastut vihannekset Hyödyllisiä linkkejä 1 Määritelmät 1.1 Ruokavalion koostumus Piikkihäntäagamille tarjottavat ruoat jaotellaan kolmeen pääkategoriaan: päivittäiset... Continue Reading →

CITES-lainsäädännön vaatimukset

Valitettavan monet matelijalajit ovat luonnossa uhanalaisia ja lajien menestymisen mahdollisuuksia luonnossa heikentää omalta osaltaan salakuljetus. Lainsäädäntömme suojelee lajien luonnonvaraisia kantoja CITES-lainsäädännön avulla. Nämä säädökset tuovat tiettyjä vaatimuksia myös uhanalaisten lajien kauppaan Suomessa. Jos myyjällä ei ole tarjota kaupantekohetkellä papereita, etenkin uhanalaisten lajien kohdalla on suuri riski, että eläin on salakuljetettu, laittomasti kasvatettu tai luonnosta pyydetty.... Continue Reading →

Kuningaspyton

KUNINGASPYTON - Python regius Kuningaspyton on Afrikan pienin pytonlaji, jota esiintyy luonnossa kuivilla savanneilla, sekä ruohikkoisilla ja harvapuisilla alueilla Länsi- ja Keski-Afrikassa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan maan alla nisäkkäiden tekemissä koloissa sekä muissa maanalaisissa piiloissa ja ovat aktiivisimmillaan yöllä. Aikuiset kuningaspytonit ovat n. 1-1,4 metrin mittaisia, naaraat usein koiraita kookkaampia. Paino vaihtelee yleensä 1-3kg välillä,... Continue Reading →

EU:n CITES-lajilistat

Useat lajit ovat tavalla tai toisella suojeltuja EU:n alueella sekä EU:n omien lajilistojen pohjalta tai kansainvälisten CITES-säädösten pohjalta. Alla olevasta listasta käy kuitenkin ilmi, että EU:n asetukset ovat paikoitellen tiukemmat kuin kansainväliset CITES -säädökset. Paljon sekaannusta aiheuttaa EU:n CITES B-liite, jonka vaatimukset ja lajikirjo on monelle harrastajalle vieras. B-liitteessä olevat lajit vaativat aina kasvatus/alkuperätodistuksen, joka voidaan... Continue Reading →

Piikkihäntäagaman asuttaminen

Suomennettu artikkelin ”Uromastyx Care Guidelines” -pohjalta / Uromastyx Club / Sue Ciampa Terraario ja olosuhteet: Lajeille, jotka kasvavat enimmillään 30-35cm kokoisiksi, tulee olla vähintään 120x60x60cm kokoinen terraario. Myös poikaset asutetaan aina vähintään tuon kokoiseen terraarioon, koska pienempään asumukseen on todella hankalaa – jollei mahdotonta – saada lämpötilaeroja kohdilleen. Suuremmat lajit tarvitsevat suuremman terraarion, alle 45cm... Continue Reading →

Kasvattajatodistus, kauppakirja ja EU-todistus

Kaikki CITES II sekä EU:n B-liitteeseen kuuluvat lajit vaativat kaupankäyntiin alkuperätodistuksen, joka voi olla joko kasvattajatodistus tai CITES-todistus. CITES II ja/tai B-liitteeseen kuuluvat mm. kaikki maakilpikonnat, boat ja pytonit, jotka eivät kuulu CITES I tai EU:n A-liitteeseen. Lajilistat löydät täältä. Suomen Herppiharrastajat ry:n suositus on, että kaikille Suomessa kasvatetuille matelijoille, sammakkoeläimille ja selkärangattomille tehdään kasvattajan... Continue Reading →

Kansallinen vieraslajistrategia – kannanotto

Suomen Herppiharrastajat ry on ottanut kantaa kansalliseen vieraslajistrategiaan vieraslajien potentiaalisesta vaarallisuudesta Suomen kansalaisille. Kansallisessa vieraslajistrategiassa sanotaan, ”strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille”. Strategian mukaisesti nämä esitetyt toimet tulisi kohdistaa haitallisiin vieraslajeihin, jotka uhkaavat Suomen luontoa ja siellä levitessään aiheuttavat... Continue Reading →

Vieraslaki ja sen vaikutus herppiharrastukseen

EU:n lainsäädännön mukainen vieraslajilaki astui voimaan tämän vuoden alusta. Laki määrittelee listan eläimiä ja kasveja, jotka ovat kiellettyjä Suomessa. Tälle listalle kuuluu mm. yleisesti lemmikkinä pidetty punakorvakilpikonna. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) ja siihen liittyvä unionin luettelo on astunut voimaan 3.8 2016. Laki pohjautuu EU:n vieraslajiasetukseen, jossa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsenvaltiot pyrkivät estämään haitallisten... Continue Reading →

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑