Piikkihäntäagaman ruokavalio

Piikkihäntäagamien ruokavalio
Suomennoksen pohjana Jer Kosonic / Urowiki Food List / Uromastyx Club

  1. Määritelmät
    1. Ruokavalion koostumus
    2. Huomioon otettavat kasvien kemialliset ainesosat
  2. Päivittäiset
    1. Kurpitsat
  3. Säännölliset
  4. Satunnaiset
    1. Kukat
    2. Luonnonvaraiset kasvit
    3. Paprikat ja melonit
    4. Hedelmät ja marjat
  5. Siemenet
  6. Mitä ei tule syöttää
    1. Pakastut vihannekset
  7. Hyödyllisiä linkkejä

Lue lisää

CITES-lainsäädännön vaatimukset

Valitettavan monet matelijalajit ovat luonnossa uhanalaisia ja lajien menestymisen mahdollisuuksia luonnossa heikentää omalta osaltaan salakuljetus. Lainsäädäntömme suojelee lajien luonnonvaraisia kantoja CITES-lainsäädännön avulla. Nämä säädökset tuovat tiettyjä vaatimuksia myös uhanalaisten lajien kauppaan Suomessa.

Jos myyjällä ei ole tarjota kaupantekohetkellä papereita, etenkin uhanalaisten lajien kohdalla on suuri riski, että eläin on salakuljetettu, laittomasti kasvatettu tai luonnosta pyydetty. Vaikka itse eläimen alkuperään ei liittyisikään laittomuuksia, voi sen välittänyt taho kuitenkin toimia jossain tilanteessa lainvastaisesti, mikäli alkuperätodistusta ei anneta eläimen mukana.

Lue lisää

Kuningaspyton


KUNINGASPYTON – Python regius

Kuningaspyton on Afrikan pienin pytonlaji, jota esiintyy luonnossa kuivilla savanneilla, sekä ruohikkoisilla ja harvapuisilla alueilla Länsi- ja Keski-Afrikassa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan maan alla nisäkkäiden tekemissä koloissa sekä muissa maanalaisissa piiloissa ja ovat aktiivisimmillaan yöllä.

Aikuiset kuningaspytonit ovat n. 1-1,4 metrin mittaisia, naaraat usein koiraita kookkaampia. Paino vaihtelee yleensä 1-3kg välillä, mutta jopa 4kg yksilöt eivät ole harvinaisia. Ne ovat myös hyvin pitkäikäisiä, eläen helposti 20, 30, jopa 40 vuotta.

Kuningaspytonia kutsutaan myös pallopytoniksi, sillä uhattuna se kietoutuu tiukaksi palloksi piilottaen päänsä pallon sisään. Erikoisesta puolustautumismenetelmästään huolimatta kuningaspytonit saattavat turvautua lisäksi myös puremiseen, vaikka purressaan se ei ihmiselle suurta vahinkoa saakaan aikaiseksi. Yleisesti ne ovat kuitenkin luonteeltaan rauhallisia ja helppoja käsiteltäviä.

Kuningaspyton sopii erinomaisesti myös ensikäärmeeksi, kunhan lajista ja sen vaatimuksista otetaan kunnolla selvää ennen käärmeen hankintaa. Terraarion on hyvä olla valmiina jo hyvissä ajoin ennen käärmeen tuloa, jotta oikeat olosuhteet ja lämpötilat saadaan tarkistettua ja säädettyä etukäteen oikeaksi.

Kuningaspytonista on suuren suosionsa takia kehitetty vuosien varrella tuhansia erilaisia värimuotoja, joiden hinnat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.

Kuningaspyton kuuluu CITES II/B-liitteeseen, joten käärmeen myynti ilman asianmukaisia papereita (alkuperätodistus) on kielletty.


Banana Fire Mystic
Värimuotona Banana Fire Mystic ©Jenna Wathén

TERRAARIO

Suositukseni on aikuiselle minimissään 100cm x 60cm x 40cm (leveys, syvyys, korkeus). Kuningaspytonille pohjapinta-ala on kuitenkin tärkeämpää kuin korkeus. Myös rack-systeemit ovat olleet toimiva ratkaisu, kunhan asumukset ovat tarpeeksi isoja. Pienelle poikaselle sopiva asumus on esimerkiksi 40cm x 30cm x 19cm Smartstore-laatikko. Poikasen kasvaessa myös asumuksen kokoa lisätään hiljalleen.


POHJAMATERIAALI

Esimerkiksi talouspaperi, luonnonturve, puuhake, hamppuhake tai Aspen/Lignocel/Chipsi. Poikasten toiminnan seuraaminen ja ruokkiminen onnistuu helpoiten talouspaperipohjalla. Myös esimerkiksi karanteenauksen aikana talouspaperi on suositeltavaa käyttää, sillä mahdollisten matelijapunkkien seuraaminen tummaa pohjamateriaalia vasten on erittäin hankalaa.


SISUSTUS

Terraario on hyvä sisustaa riittävän suojaisaksi, sillä liian avara ja tyhjä terraario saattaa stressata käärmettä, joka taas johtaa helposti ongelmiin esimerkiksi syömisen kanssa. Vesikupin sekä useamman piilopaikan lisäksi erilaiset kasvit, juurakot ja korkit ovat hyviä vaihtoehtoja.


LÄMPÖ & KOSTEUS

Photo 22-08-2018, 23.23.27
Värimuotona Pastel Sugar ©Jenna Wathén

Yleislämpönä n. 25-29°C ja lämpöpuolella n. 32-35°C. Alhaalta tuleva lämpö on kuningaspytoneille paras, joten lämmitys hoituu parhaiten lämpömatolla tai -kaapelilla. Maton/kaapelin olisi hyvä peittää maksimissaan 1/3 terraarion pohjapinta-alasta. Varmista, että asumuksen ja kaapelin/maton väliin jää pieni rako!

Myös termostaatin käyttö on erittäin suositeltavaa, sillä sen avulla onnistuu maton/kaapelin lämpötilan kontrollointi ja samalla poissuljetaan mahdollisen ylikuumenemisen riski. Olen todistetusti itse mitannut termostaatittoman lämpömaton pintalämmöksi yli 45°C, joka voisi aiheuttaa päällä makaavalle käärmeelle vakavia palovammoja.

Kosteuden olisi hyvä olla n. 50-60%. Sen ylläpitämiseen riittää usein reilumman kokoinen vesikippo, riippuen huoneenkosteudesta. Esimerkiksi nahanluonnin lähestyessä voi kuitenkin terraariota tarvittaessa sumutella kevyesti silloin tällöin. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää, sillä liian kostea, kuiva tai ”seisova” ilma saattaa aiheuttaa nahanluonti- ja hengitystieongelmia.


VALAISTUS

Luonnonvalo on riittävä yöaktiiviselle kuningaspytonille, eivätkä ne kaipaa hirveän kirkasta valaistusta. On hyvä kuitenkin erotella selkeästi vuorokausirytmi ja katsoa, että terraariossa on päivällä hieman valoisampaa.


RUOKINTA

Kuningaspytonin ruokavalioon kuuluvat pakastetut tiput ja jyrsijät, kuten hiiret, gerbiilit, rotat ja natalit. Ruoka ensin sulatetaan ja lämmitetään lämpimässä vedessä ennen tarjoilua.

Jyrsijöissä hiiren vaihtaminen rottaan/nataliin suositellaan kuitenkin mahdollisimman nopeasti, sillä aikuiselle käärmeelle hiiri on aivan liian pientä ruokaa. Ruokaeläimen sopiva koko on n. 15% käärmeen painosta, maksimissaan kuitenkin hiukan isompi kuin käärmeen paksuin kohta.

Kuinka usein käärmettä pitäisi ruokkia? Kuningaspytonien ruokintaväliin vaikuttaa käärmeen ikä, paino/koko ja ruokaeläimen koko. Poikasten ruokintaväli on noin 5-7 päivän välein, kun taas aikuisia ruokitaan yleensä kolmen-neljän viikon välein.

Paastoilu on kuningaspytoneille normaalia käytöstä ja monia stressaakin käärmeensä syömättömyys. Paastoilun aikana on kuitenkin hyvä tarkkailla käärmeen kuntoa ja painoa, sillä liiallinen painon putoaminen voi myös olla merkki sairaudesta. Lisääntymiskausi ja nahanluonti aiheuttavat myös osalla syömättömyyttä.

Vaikka paastoilu onkin melko tavallista kuningaspytoneilla, niin monissa tapauksissa paastoilun syyksi on ilmennyt väärät olosuhteet, liika käsittely ja/tai stressi. Syömättömyyden ilmetessä onkin hyvä ensimmäisenä tarkistaa, että terraarion olosuhteet ovat kunnossa ja antaa käärmeen olla omassa rauhassaan.

Käärmeen juuri saapuessa uuteen kotiin olisi suositeltavaa antaa sen olla rauhassa noin viikon verran ennen käsittelyä tai ensimmäistä ruokintaa.


KÄSITTELY

Käärmeet eivät nauti käsittelystä, vaikka jotkin yksilöt oppivatkin sitä jonkin verran sietämään. Tästä syystä turhaa käsittelyä tulisi välttää. Pakollisten toimenpiteiden, kuten siivouksen, yleisen tarkistuksen ja punnituksen yhteydessä käärmettä käsitellään rauhallisin ja hitain liikkein. 

Ruokinnan jälkeen olisi hyvä odottaa vähintään pari päivää ennen seuraavaa käsittelyä, sillä käärme saattaa liian aikaisen käsittelyn johdosta oksentaa ruokansa ulos. Myös nahanluonnin aikaan käsittelyä tulisi välttää.

©Velvet Reptiles – Jenna Wathén – 2020


cropped-kuningaspyton1.png


EU:n CITES-lajilistat

Useat lajit ovat tavalla tai toisella suojeltuja EU:n alueella sekä EU:n omien lajilistojen pohjalta tai kansainvälisten CITES-säädösten pohjalta. Alla olevasta listasta käy kuitenkin ilmi, että EU:n asetukset ovat paikoitellen tiukemmat kuin kansainväliset CITES -säädökset.

Paljon sekaannusta aiheuttaa EU:n CITES B-liite, jonka vaatimukset ja lajikirjo on monelle harrastajalle vieras. B-liitteessä olevat lajit vaativat aina kasvatus/alkuperätodistuksen, joka voidaan tarvittaessa jäljittää kasvattajaan sekä kasvattajalta taaksepäin.

Lue lisää

Piikkihäntäagaman asuttaminen

Suomennettu artikkelin ”Uromastyx Care Guidelines” -pohjalta / Uromastyx Club / Sue Ciampa

Terraario ja olosuhteet:

Lajeille, jotka kasvavat enimmillään 30-35cm kokoisiksi, tulee olla vähintään 120x60x60cm kokoinen terraario. Myös poikaset asutetaan aina vähintään tuon kokoiseen terraarioon, koska pienempään asumukseen on todella hankalaa – jollei mahdotonta – saada lämpötilaeroja kohdilleen. Suuremmat lajit tarvitsevat suuremman terraarion, alle 45cm kokoiset vähintään 160x80x60 ja yli 45cm kokoiset vähintään 180x80x80cm. Suurikokoinen Uromastyx aegyptia vaatii jopa 200x100cm pohjapinta-alan. Lue lisää

Kasvattajatodistus, kauppakirja ja EU-todistus

Kaikki CITES II sekä EU:n B-liitteeseen kuuluvat lajit vaativat kaupankäyntiin alkuperätodistuksen, joka voi olla joko kasvattajatodistus tai CITES-todistus. CITES II ja/tai B-liitteeseen kuuluvat mm. kaikki maakilpikonnat, boat ja pytonit, jotka eivät kuulu CITES I tai EU:n A-liitteeseen. Lajilistat löydät täältä.

Suomen Herppiharrastajat ry:n suositus on, että kaikille Suomessa kasvatetuille matelijoille, sammakkoeläimille ja selkärangattomille tehdään kasvattajan toimesta alkuperätodistus. Lisäksi yhdistys suosittelee käyttämään kauppakirjaa alkuperätodistuksen ohella myytäessä eläintä, joka ei ole myyjän itsensä kasvattama.

Yhdistys on tehnyt yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa  kasvattajatodistuksen sekä kauppakirjan, jotka voit ladata tästä:

Lue lisää

Kansallinen vieraslajistrategia – kannanotto

Suomen Herppiharrastajat ry on ottanut kantaa kansalliseen vieraslajistrategiaan vieraslajien potentiaalisesta vaarallisuudesta Suomen kansalaisille.

Kansallisessa vieraslajistrategiassa sanotaan, ”strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille”. Strategian mukaisesti nämä esitetyt toimet tulisi kohdistaa haitallisiin vieraslajeihin, jotka uhkaavat Suomen luontoa ja siellä levitessään aiheuttavat haittaa (Kansallinen vieraslajistrategia, http://vieraslajit.fi/fi/node/27)

Lue lisää

Vieraslaki ja sen vaikutus herppiharrastukseen

EU:n lainsäädännön mukainen vieraslajilaki astui voimaan tämän vuoden alusta. Laki määrittelee listan eläimiä ja kasveja, jotka ovat kiellettyjä Suomessa. Tälle listalle kuuluu mm. yleisesti lemmikkinä pidetty punakorvakilpikonna.

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) ja siihen liittyvä unionin luettelo on astunut voimaan 3.8 2016. Laki pohjautuu EU:n vieraslajiasetukseen, jossa säädetään toimenpiteistä, joilla jäsenvaltiot pyrkivät estämään haitallisten vieraslajien tuonnin EU:n alueelle ja niiden leviämisen täällä.

Meille harrastajille, lemmikin omistajille ja eläinkaupan pitäjille tämä tarkoittaa sitä että listalla olevia lajeja, kuten esimerkiksi punakorvakilpikonnaa (Trachmys scripta), ei saa myydä tai maahantuoda.

Lue lisää

Näyttääkö maakonnasi ruokalautanen yleensä tältä?

Oletko ajatellut hankkia maakilpikonnan? Ajattelitko, että se söisi näin tai näyttääkö maakonnasi ruokalautanen yleensä tältä?

konnaruokinta1.jpgMoni mieltää kasvissyöjän ruokavalioksi kurkun, jäävuorisalaatin, tomaatit sekä tavalliset ruukku- ja jääsalaatit. Ajatellaan, että ne kuuluvat kasvissyöjän perusruokavalioon ja vain vaihtelevasti lautaselle tarjotaan sitten jotain muuta. Näistä edellä mainituista valitettavasti kaikki ovat sellaisia, jotka itse miellän vain satunnaisiksi lisiksi ruokiin. Tomaattia ja kurkkua omat konnani eivät ole saaneet koskaan, koska niissä on konnalle liikaa vettä. Esimerkiksi kurkku on 97 %:sesti vettä ja se toimii myös diureettina, eli lopulta kurkku kuivattaa konnaa enemmän kuin antaa sille nesteitä. Lisäksi tomaatti sisältää paljon oksaalihappoa, joka muun muassa kiihdyttää kilpirauhasen toimintaa, voi aiheuttaa munuaiskiviä sekä ärsyttää suolistoa. Se myös sitoo kalsiumia ja näin ollen on itse asiassa yksi monista pyramidikasvua aiheuttavista ruoista. Oksaalihappoa on myös paljon pinaatissa, punajuuressa, raparperissa ja ketunleivässä.

Lue lisää

Maakilpikonnille sopivat kasvit

Kesä on oivaa aikaa kerätä ravinteikkaita kasveja maakilpikonnien ravinnoksi suoraan luonnosta tai omalta pihamaalta. Olemme koonneet yhteen listaan maakilpikonnille (ja muille kasvissyöjille) sopivia luonnon ja puutarhan kasveja.

Mistä kasveja kannattaa kerätä?

Kasveja ei kannata kerätä isojen teiden varsilta, eikä rautatieiden varsilta tai sellaisista paikoista, joissa rikkakasveja yleisesti myrkytetään. Myrkyt ja raskasmetallit kertyvät maaperään ja kasvit saattavat kerätä niitä itseensä kasvaessaan. Vältä myös alueita, joissa käytetään kyllästettyä puuta.

Jos ostat syötäväksi kelpaavia kasveja kukkakaupasta tai puutarhamyymälöistä, valitse mielellään vain kasveja, jotka ovat kasvatettu syöntitarkoitukseen. Koristekukkien kasvatuksessa käytetään usein torjunta-aineita. (http://lautasella.blogspot.fi/2013/03/villiyrtit-ja-kasvit-talteen.html) Lue lisää