Maakilpikonnille sopivat kasvit

Kesä on oivaa aikaa kerätä ravinteikkaita kasveja maakilpikonnien ravinnoksi suoraan luonnosta tai omalta pihamaalta. Olemme koonneet yhteen listaan maakilpikonnille (ja muille kasvissyöjille) sopivia luonnon ja puutarhan kasveja.

Mistä kasveja kannattaa kerätä?

Kasveja ei kannata kerätä isojen teiden varsilta, eikä rautatieiden varsilta tai sellaisista paikoista, joissa rikkakasveja yleisesti myrkytetään. Myrkyt ja raskasmetallit kertyvät maaperään ja kasvit saattavat kerätä niitä itseensä kasvaessaan. Vältä myös alueita, joissa käytetään kyllästettyä puuta.

Jos ostat syötäväksi kelpaavia kasveja kukkakaupasta tai puutarhamyymälöistä, valitse mielellään vain kasveja, jotka ovat kasvatettu syöntitarkoitukseen. Koristekukkien kasvatuksessa käytetään usein torjunta-aineita. (http://lautasella.blogspot.fi/2013/03/villiyrtit-ja-kasvit-talteen.html) Lue lisää

Älä osta paperitonta matelijaa – tiedä eläimen alkuperä!

Suomen Herppiharrastajat ry on valinnut vuodelle 2015 tärkeän teeman:
Älä osta paperitonta matelijaa – tiedä eläimen alkuperä!
Teemavuoden avulla haluamme tuoda esille sekä ostajan että myyjän vastuuta eläinkaupassa.

Kun eläimelle annetaan kaupantekohetkellä mukaan alkuperätodistus, se antaa ostajalle varmuuden eläimen alkuperästä ja iästä. Se osoittaa myös, että myyjä on asiantunteva kauppakumppani, joka tietää mitä myy ja jota kiinnostaa mistä hänen myymänsä eläimet ovat alun perin tulleet. Alkuperätodistuksesta tai viranomaistodistuksista voidaan vielä myöhemminkin tarvittaessa tarkistaa eläimen tarkka lajimääritelmä, alkuperä ja ikä.

Lue lisää

Vihervesiagama

Chinese Water Dragon eli vihervesiagama kuuluu Physignathus-suvun liskoihin. Vihervesiagamaa esiintyy luonnossa Aasian sademetsissä vesistöjen lähistöllä. Lajin koko täysikasvuisena – naaraat noin 60cm,urokset noin 90cm (jopa 100cm). Vihervesiagamat elävät 10-15 vuotta.

Physignathus-suvun liskoihin kuuluu kaksi lajia: Physignathus cocincinus – vihervesiagama ja Physignathus lesueurii – Itä-australian vesiagama.

Lue lisää

Maakilpikonnan lämpöhoito

Lämpöhoito on tukihoito, jonka avulla konnan aineenvaihdunta ja immuunijärjestelmä pidetään mahdollisimman vilkkaana, eli elimistön puolustuskykyä nostetaan. Suurin apu lämpöhoidosta on virustauteihin; elimistö pystyy tuhoamaan virukset itsestäänkin, kunhan ruumiinlämpö on riittävän korkealla. Bakteeri-infektioon on aina saatava antibioottikuuri eläinlääkäriltä, mutta antibiootinkin vaikutus on riippuvainen lämpöhoidosta.

Lämpöhoito järjestetään nostamalla yleislämpötila konnan terraariossa myös yöksi vähintään 25 asteeseen.Päivällä lämmitys saa toki nousta normaaleihin lukemiin, eli lämpölampun alla 40-50 astetta, mutta tärkeää on pitää myös yölämpötila tavallista korkeampana.

Lue lisää