Jump to content
Herppi.net - Suomen Herppiharrastajat ry
Guest Kopsu

Terraario ja sisustus

Recommended Posts

Guest Kopsu

Elikkäs, ostin juuri 80x40x40 (vanha 60x30x35) akvaarion kaveruksilleni ajatuksena että saavat enempi elintilaa ja mahdollisesti hankkisin lisää kavereita tulevaisuudessa. Kun n. vuosi sitten ostin tularit, lähdin vähän sokeana sotaan, eli en tiennyt paljoa akvaarioista, saatikka sitten tuliliskoista. Seurauksena mm. leväinvaasio ja konnanputki -kasvin kuoleminen. Nyt kuitenkin haluaisin tehdä tulareiden akvaterran starttauksen "oikein". Eli kaikki mahdolliset neuvot otan vastaan, mutta pari kysymystäkin minulla on:

Faktat:

En tule käyttämään suodatinta. Omalla kokemuksella huomannut että tularini ovat rauhallisempia seisovassa vedessä.

Akvaariosta tulee olemaan n. puolet vettä (eli n.20cm)

Minulla on paljon piiloja: pari mangrove kantoa, reikätiiliä, kahta eri akvaariokasvia aika runsaasti yms.

Pohjamateriaali: minulla on kahden kokoista soraa, kuvat:

http://nikita.tnnet....psu/sora001.jpg

http://nikita.tnnet....psu/sora002.jpg

1. Käsittääkseni sorat ovat todella surkeita vaihtoehtoja kasvien kannalta, mutta kumpi on parempi? Ja onko sellaisen "lannoitushiekan" hankkiminen soran alle kannattavaa? Itse näen asian niin, että se jossain vaiheessa sora ja lannoite sekoittuisi kuitenkin, eikä siitä tule muuta kuin sotkua, vai?

2. Kuinka paksu kerros soraa tulisi olla pohjalla sopivan bakteerikannan muodostumiseksi?

3. Miten kypsytän akvaarion veden? Kannattaako käyttää jotain starttiainetta? Onko kannattavaa käyttää tislattua vettä, vai riittääkö pelkkä viikon hanaveden seisottaminen?

4. Uuden akvaarion mukana tuli yhdellä 45cm loisteputkella varustettu lamppu mukana. Riittääkö tämä kasveille ja tulareille ottaen huomioon akvaarion leveyden?

Kaikki tieto akvaterran starttauksesta on tervetullutta

PS. Olenko neuroottisen tarkka vai onko tuo kaikki "ei niin justiinsa" ? :)

Otsikkoa tarkennettu tiedonhaun helpottamiseksi. -tuuliaa

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä sanoisin, että olet neuroottisen tarkka :)

Itse käyttäisin kakkossoraa. Mulla kasvit pärjää kyllä sorassa, aluksi kannattaa lannoittaa, ennen pitkää tularit kuitenkin huolehtivat lannoituksesta. Mulla on sekä kasvin juurelle laitettavia lannoitepapanoita että veteen lorautettavaa lannoitetta. Kasvien kannalta tärkeetä on myös valon määrä. Tularit ei valosta juuri piittaa. Mulla esim. vallisneriat hyydähti, kun pikkulimaska peitti valon.

Kaivat vaan ne kasvit kunnolla soraan. Yks kikka on käyttää esim. pieniä kukkaruukkuja tukena, kasvit voi istuttaa niiden sisään.

Soran etu on aivan loistava putsattavuus, kuvittele lappoavasi soraa, jonka alla on esim. hiekkaa...

Käytä ihan hanavettä, ei hifistelystä ole oikein hyötyä. Jos mahdollista, käytä vanhan akvan vettä pohjina, ei mene niin kauan.

Lamppu voi riittää tai sit ei, riippuu laadusta, iästä jne.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minäkin sanoisin että olet neutroonisen tarkka. ;D

No hieno hiekka on helpompi kyllä puhdistaa tiedän 6 vuoden kokemuksesta monni-harrastajana mutta silti suosin että laitat pelkkää soraa ja sitten vaikka lannoitetta. ;)

Kyllä sorassakin kasvit kasvaa ei ongelmaa kuhan saavat tarpeeksi valoa. ÄLÄ missään nimessä käytä kypsytys aineita ne ovat suuniteltuja kaloille ei tuliliskoille olen kuullut että tularit ovat jopa kuolleet kypsytys aineisiin O.o" tiedäppä tuosta. Mutta itse en ota ainakaan sitä riskiä. Suosittelisin seisottamista.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

elikkäs nyt ostin 100l akvaarion kaloja varten ja tänään törmäsin tulilisko juttuihin vahingossa ja ajattelin kysellä että miten sen aloituksen kanssa pitäisi toimia kuten kypsytys kun jostain luin että niitä vedenparannus aineita ei voisi käyttää jos noita hommaa asukeiksi niin miten se kypsytys pitäisi tehdä?? helppivä kiitos :) tuossa tuli mukana sisäsuodatin mutta ilmeisesti suodatinta ei tarvitse vai olenko väärässä? sora mikä tuli mukana on aika pientä niin se ei ilmeisesti käy liskoille etteivät syö niitä? t.niko

Yhdistetty viestiketjuun. -tuuliaa

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Akvaariota ei kypsytetä vedenparannusaineilla, helpoiten saat altaan kypsymään kun pyydät kypsästä altaasta esim suodatinliejua tai pintahiekkaa ja lisäät sen kalanruoan tms kera altaaseesi. ;)

Suodatin ei ole välttämätön, mutta itse aikoinaan kyllä käytin omassani alimitoitettua sisäpumppua estämässä bakteerikalvon muodostumista. Omassa altaassani oli hienoa rantahiekkaa pohjalla, toimi ainakin meillä hienosti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itselläni on 100 litran allas odottamassa täyttöä ja kypsytystä, mutta nyt tuli semmoinen mieleen että tarvitseeko altaan ja kaapin (jonka päälle akvaario tulee) väliin laittaa styroxia tms.? Ja jos tarvitsee niin olisiko paras vaihtoehto styrox, solumuovi vai mikä?

Tularialtaitten kuvia kun olen katsellut, niin monilla ei näytä olevan välissä mitään, mutta kala-akvaarioissa se taas mielellään pitäisi olla..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Styroksin/solumuovin tarkoitus on pehmentää akvaarion oloa kovan kaapin päällä, ja tasoittaa mahdollisten kaapin epätasaisuuksien aiheuttamaa paikallista painetta painavan lasialtaan pohjalle. (Olipas hankalasti sanottu, pahoittelen).

Yksinkertaisemmin sanoen pehmuste suojaa painavan altaan pohjaa. Akvaterraario ei ole täynnä vettä, joten se on huomattavasti kevyempi kuin normaali kala-akvaario. Tästä syystä myös epätasaisuuksien aiheuttamat voimat ovat pienempiä. Ja koska ne ovat pienempiä, allas kestää ne paremmin, myös ilman pehmustetta.

Mitä suurempi/painavampi akvaario, sen suositellumpi pehmuste on. Sekä painon, että suuremman altaan suuremman pohjapinta-alan (eli suuremman pohjalasin) takia. Pienissä kala-akvaarioissa pehmustusta käytetään harvemmin. Ja keveyden ansiosta (piehehköissä) akvaterraarioissa ei juuri koskaan.

Meillä akvaterrat/akvaariot ovat niin pieniä ettei yhdenkään alla ole pehmustetta. Mutta erään terraarion, joka on erityisen epätasaisella pinnalla, alla pehmuke on. Vaikka kyseessä tosiaan on terraario, jossa ei avovettä ole ollenkaan. Samanlainen lasipohja, ja jonkinverran painoa siinäkin on, joten epätasainen taso on riski sillekin.

Edited by Joonas

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nyt sitten 60l vailla liskoja. Jotkut ovat joskus puhuneet että samanlaista bakteeri kypsytystä ei tarvita kuin kaloilla vaan että antaisi veden seistä?? Ja miten käykö puhallushiekka 0,6-1,7mm raekokoinen vai hankinko englannin jokisoraa?

Viestit yhdistetty ketjuun. -tuuliaa

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Molempiin kysymyksiin löytyy kyllä vastaukset täältä. Mutta siis ei tarvi samanlaista kypsytystä, toki elävien kasvien kannattaa antaa juurtua, ja ylipäätään altaan pyöriä vähän aikaa, että näkee, että se toimii.

Pohjalle mieluumin jokisoraa, ei mene hiekkaa ruuan mukana suuhun ja on helpompi siivota.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä nyt en ole salamantereita herppiharrastukseni alkuaikojen jälkeen majoittanut, enkä ole noita vanhoja keskusteluita seurannut. Heitänkin tämän ihan mututuntumalla ja kysymyksenä akvaarioharrastuksen perusteella: luulisi että salamanteri joka hengitää ihon kautta, kokee liiallisen nitriitin jollain tapaa huonona asiana vaikkei se nyt ihan tappavaa olisikaan. Vielä huonompana perusteena voisin esittää että onhan liiallinen nitriitti haitallista ihmisillekin.. :rolleyes:

Jos itse hankkisin taas salamantereita niin tekisin altaalle kyllä jonkinlaisen kypsytyksen, se kun ei välttämättä vaadi sitä kukkamultaa, hirvensarvisuolaa, aikaa (ja mahdollisesti nitriittitestiä) kummempaa. Vai ajattelenko nyt ihan liikaa akvaarioiden kautta?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Toisaalta tularialtaissa vaihdetaan vettä viikoittain, ja aika moni (itse myös) varmaan vetää veden suoraan hanasta. En tie sit. Onko kypsyttämättömässä akvassa sit lähtökohtaisesti kovat nitriittiarvot, ja miksi? Nimim. Urpo Helsingistä

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Onko kypsyttämättömässä akvassa sit lähtökohtaisesti kovat nitriittiarvot, ja miksi?

Ei nyt ihan lähtökohtaisesti, mutta altaan oltua toiminnassa jonkin aikaa ilman kypsytystä alkaa eliöiden tuottama jäte muuttua ammoniakiksi ja nitriitiksi. Kypsytyksen ideana on luoda altaaseen toimiva nitrifikaatiobakteerikanta eli saada kyseiset edellämainitut yhdisteet muuttumaan nitraatiksi, mikä on eliöille suhteellisen vaaratonta ja kasveille hyödyllistä.

Täysin uudessa altaassa ei siis nitrifikaatiobakteereita ole. Äkillininen ulosteperäisen materiaalin lisääntyminen saa aikaan ns. nitriittipiikin joka kestää kunnes nitrifikaatiobakteereita on tarpeeksi jätekuorman käsittelyyn.

Akvaariopuolella jotkut ovat harrastaneet niin sanottua kalallista kypsyttämistä, jossa akvaarioon lisätään aluksi yksi tai kaksi kalaa, jotta bakteerimäärä ehtii sopeutua kuormitukseen. Tiedä sitten toimisiko samantyyppinen ratkaisu salamantereilla, jos esimerkiski vettä vaihdettaisiin alkuun päivitäin.

Ja minua saa korjata ihan rauhassa jos olen pölissyt jotain puuta heinää. Kemia ei oo ihan mun juttu. :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vaikuttaako tähän esim. suodattimen käyttö tai käyttämättä jättäminen? Ei ole mitään käsitystä akvaarioista, joten mulle menee täydestä :D Itse olen tehnyt aina täyden suursiivouksen yhteydessä niin, että olen joko jättänyt osan vanhasta vedestä tai jättänyt suodattimen pesemättä, ja ollut siinä uskossa, että se vähän niin kuin vastaa kypsytystä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Akvaristit kinaavat aiheesta, kuinka suuri osa hyödyllisistä bakteereista asuu suodattimen massoissa ja kuinka suuri osa sitten sisusteiden pinnalla ja hiekassa/sorassa. Eli kunhan et lähde kaikkia sisusteita ja hiekkaa keittämään niin eiköhän siellä tarpeeksi suuri bakteerikanta säily. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä on juuri perustettu tuliliskojen akvaterraario. Näitä lemmikkejä meillä on ollut ennenkin ja toki ei mitään ammattilaisia olla, mutta uusi tuttavuuksiakaan ei ole. Laitoin kuvia perustamisesta blogiin www.elluelina.blogspot.com ja kunhan kerkeän, lisäilen sinne lisää kuvia :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minkähän lajiselle tularille? (ja toki kannattaa tähdätä minimikokoa suurempaan, mutta tää lienee itsestäänselvyys)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

60-litrainen on varmaan minimi, mulla on kolme himpun vajaa satalitraisessa. Sisustuksesta riippuu aika paljon.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

(tulikohaan oikeaan keskusteluun??) Minulla on 100l litrainen kala-akvaario, jota parhaillaan "tyhjennän" kaloista. Pohjalla on tulareille sopimatonta n.3mm levyistä teräväreunaista soraa, joten joudun pohjamateriaalin vaihtamaan uuteen ja tyhjentämään akvan vedestä ja kaikesta kokonaan. Täytyykö minun tämän jälkeen tehdä jotain akvalle? (siis kun täytän sen vedellä uusilla kaveilla ym. uudestaan) Ja jos akva täytyy kypsyttää tai jotain, niin miten se tapahtuu. Kun silmäni eivät tunnin selailemisenkaan jälkeen löytäneet pienille aivoilleni soveltuvaa selkeää selostusta tästä kypsyttämisestä??

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Käytännössä kannattaa antaa akvan "käydä" muutama päivä, että näkee että se toimii. Toki vesiarvot yleensä vähän petrautuu kun altaan antaa pyöriä tyyliin viikon verran, mutta tulareiden kanssa se ei ole niin tarkkaa kuin kaloilla.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin ja siten vielä, että onko valkoinen (kalkiton) sora huonoa liskojen kannalta? Kun jostain luin, että liskot ei tykkää valkoisesta sen takia, ettei se anna niille suojaa. Pitääkö paikkansa? Voiko siis valkoista (kalkitonta) soraa käyttää?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!

Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?

Kirjaudu sisään

×